Nokkamies - todistuksella vai ilman?

3.8.2018 | Esa Landström

Rakennusalan koulutus tulee nähdä Suomessa laajasti. Koulutusta tarvitaan kaikilla tasoilla, aina muurareista työmaiden päällikköihin asti. Myös rakennusliikkeiden johto tarvitsee muuttuvassa maailmassa jatkuvasti koulutusta, joskin tämän henkilöstösektorin koulutukseen on tunnetusti satsattukin maassamme.

Suomessa perinteisesti, rakennusalan työmaan käytännön osaajat saavat koulutuksensa ammattiopistoissa ja toimihenkilöt (rakennusmestarit, insinöörit ja arkkitehdit) ammattikorkeakouluissa sekä korkeakouluissa. Näitä valtakunnallisia perusopintopolkuja täydentävät aikuiskoulutukseen keskittyneet yritykset ja aikuiskoulutuskeskukset kuten rakennusalalla esimerkiksi Rateko, Rastor, TTS, Amiedu ja AEL.

Rastor on keskittynyt erityisesti työteknikkokoulutukseen, jonka kautta saadaan osaavia työnjohtajia niin työmaille kuin teollisuuteenkin. Työteknikkokoulutukseen sisältyy työnjohdollinen tutkinto (yleisimmin tekniikan erikoisammattitutkinto), ammattiaineet sekä matematiikan ja fysiikan opinnot. Tyypillinen, rakennusalan työteknikoksi kouluttautuva on jo kokenut rakennusalan ammattilainen. Hän on ehkä suorittanut aikanaan rakennustekniikan opinnot ammattikoulussa tai -opistossa ja siirtynyt jo varhain ammattilaiseksi työelämään. Työuran kehittyessä eteen on sitten yhä useammin tullut nokkamiehen vastuut tai työnjohdollisia tehtäviä. Koska varsinaista työnjohdollista koulutusta tai tutkintoa näillä henkilöillä ei yleensä ole, on tämän koulutuksen hankkiminen, esimerkiksi Rastorin työteknikkokoulutuksen kautta, oiva mahdollisuus. Myös yrittäjälle työteknikkokoulutus on suonut mahdollisuuden pätevöityä ja hankkia ammatillinen tutkinto.

Työelämän vaatimuksiin vastaavaa koulutusta

Rakennusliiton Matti Harjuniemen huoli (Kauppalehti 1.8.2018) rakennusalan harjoittelupaikkojen määrästä ja ohjauksen laadusta on varmasti perusteltu, mutta se koskee lähinnä rakennusalan eri käytännön ammatteihin kouluttautuvia nuoria. Myös työnjohtajien koulutuksessa on huomattu yritysten puutteet työpaikkaohjauksen suhteen. Nykyisen työelämän vaatimukset ja kiire ovat varmasti päällimmäisinä syinä siihen, että ohjaajalla ei ole aikaa kunnolla paneutua työnjohtoharjoittelijan opastamiseen.

Uutena mahdollisuutena koulutussopimus tarjoaa varmasti hyvän mahdollisuuden eri yrityksille rekrytoida nuoria käytännön osaajia rakennusalalle ja nuorille mahdollisuuden pätevöityä työuraan, kuten Rakennusteollisuuden Lauri Pakkanen myös Kauppalehdessä toteaa.

Jatkuva yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on välttämätöntä osaavan työvoiman saamiseksi rakennusalan eri tasoille ja tehtäviin. Esimerkiksi Rastorin nykyinen tapa toimia työnjohtokoulutuksessa on osoittautunut tehokkaaksi: opiskelijalla on jo työpaikka, jossa työssä oppiminen tapahtuu, hankittuna ja olemassa. Tätä työssä oppimista täydennetään sitten koulutuspäivillä, joita on noin 1-2 päivää kuukaudessa. Opiskelun ohessa tehdään etätehtäviä ja suoritetaan tenttejä, joka nykyisin tapahtuu yhä useammin verkkoympäristössä.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi pitäisi nähdä kuitenkin yhä enemmän mahdollisuutena kuin tilanteen sekoittajana, myös rakennusalalla. Joustavalla koulutus- ja yrityssektorin yhteistyöllä osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan myös tulevaisuudessa. Tämä vaatii kuitenkin uutta asennetta, panostamista ja kehittämistä kaikilta osapuolilta.

Esa Landström

osaamispäällikkö

Esa on toiminut Rastorilla koulutusasiantuntijana tekniikan ja rakennusalan koulutuksissa jo usean vuoden ajan. Hän on kerännyt alan kokemusta toimimalla mm. koulutus- ja kehitysinsinöörinä, työmaainsinöörinä, liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijana ja vt. yli-insinöörinä. Esa kuului myös työryhmään, jonka tehtävänä oli luoda uudet tutkinnon perusteet rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkintoon.