Suomea ja ruotsia rinnakkain Hangossa

Hangossa eletään ja tehdään töitä kahdella kielellä. Kaupunki haluaa tämän näkyvän myös henkilöstölle järjestettävässä johtamiskoulutuksessa.

Noin 30 kaupungin päällikköä ja esimiestä on parhaillaan mukana viime talvena käynnistyneissä koulutuksissa. Kahden vuoden opintojen tuloksena on joko johtamisen erikoisammattitutkinto tai lähiesimiestyön ammattitutkinto.

– On hyvä laittaa johtajat välillä koulunpenkille ja antaa heidän keskittyä johtajuuteen liittyviin kysymyksiin, sanoo kaupunginjohtaja Denis Strandell. Henkilöstökyselyn tulokset olivat merkittävä osasyy siihen, että Hangossa päätettiin panostaa koulutukseen.

– Kyselyssä tuli esiin toiveita johtajuuden kehittämisestä. Henkilöstö halusi yksinkertaisesti parempia johtajia. Lisäksi nähtiin tarvetta vaihtelevan johtamiskulttuurin yhtenäistämiseen. Ennen koulutusten alkua koko henkilöstö sai yhdessä määritellä, minkä arvojen mukaan Hankoa halutaan johdettavan, Strandell sanoo.

Yksi kaupunki, kaksi kieltä

Koska Hangon kaksikielisyys on elävää ja kaupungissa on lähes yhtä paljon suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, kieliasiat haluttiin mukaan koulutukseen.

– Myös kaupungin organisaatio on mitä suurimmassa määrin kaksikielinen. Viralliset asiakirjat täytyy tietenkin olla molemmilla kielillä, mutta arkisessa vuorovaikutuksessa ja tavallisissa tapaamisissa olemme erittäin joustavia. Jokainen käyttää omaa kieltänsä, sanoo kaupungin henkilöstöpäällikkö Nina Granqvist.

– Hangossa kaksikielisyys on todellakin elävää, eikä mitään ”juhlapuhekaksikielisyyttä”. Se näkyy arjessa sekä henkilöstön sisäisissä että poliittisissa tapaamisissa. Puhuessani yleisölle vaihtelen yleensä ruotsin ja suomen välillä enkä käännä aikaisemmin sanomaani toiselle kielelle, sanoo Denis Strandell.

Osoittautui varsin vaikeaksi löytää kouluttaja, joka pystyisi  toteuttamaan toiveen kaksikielisestä koulutuksesta, jossa kumpaakin kieltä käytettäisiin vapaasti toistensa lomassa. Lopulta etsijöiden eteen tuli Rastor, joka oli halukas ottamaan tehtävän vastaan.

Hangon koulutukset ovat Rastorin ruotsinkieliselle tiimille pilottihanke, ja koulutusasiantuntija Majvor Tillander myöntää, että toteutus mietitytti etukäteen.

– Eniten pohdimme ehkä kouluttajiamme. Meillä on suuri määrä kouluttajia työelämästä ja yritysmaailmasta, joten mietimme, suostuisivatko kaikki tämäntyyppiseen koulutukseen. Voi olla raskasta vetää koulutusta kahdella kielellä koko päivän, hän sanoo.

Huolet osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Luennoitsijat ovat lähteneet innolla mukaan ja toteuttaneet koulutuksensa eri tavoin. Osa on valinnut ruotsinkielistä materiaalia ja luennoinut suomeksi, osa toisin päin. Muuten osanottajat ja keskustelut ovat saaneet ohjata kielen valintaa esimerkiksi niin, että kysymyksiin vastataan sillä kielellä, jota kysyjä käyttää. Ainoastaan tutkintoa koskeva tiedotus, jossa opiskelijat saavat ohjausta henkilökohtaisesti, on eritelty kielen perusteella.

– On tärkeää ymmärtää terminologia ja se, millä tavalla tutkinto suoritetaan, sanoo Majvor Tillander.

Räätälöity koulutus

Hangon kaupungin kansliapäälliköllä Lasse Tallqvistilla on itsellään takanaan pitkä työura koulutuksen saralla. Hänen mielestään nyt on saatu kokoon hyvä koulutuspaketti.

– Suurempia koulutusprojekteja käynnistettäessä on mielestäni tärkeää, että sisältö räätälöidään oman organisaation tarpeisiin. Kävimme läpi, mihin asioihin halusimme kiinnittää huomiota, ja pystyimme luomaan sisällölle varsin hyvän rakenteen. Nina Granqvist on samaa mieltä siitä, että kaupunki on saanut omalle organisaatiolleen hyvin sopivaa koulutusta ja siitä on tullut samalla pieni kielikylpy kaikille, jotka sitä tarvitsevat.

– Koska Hanko on kaksikielinen kunta, monissa kaupungin työpaikoissa, esimerkiksi sairaanhoidon alalla, täytyy pystyä käyttämään ainakin vähän myös toista kieltä, hän sanoo.

Granqvist pitää johdon säännöllisiä tapaamisia tärkeinä.

– Koulutus on yksi tapa vahvistaa johtamiskulttuuria ja antaa johtajille työkaluja hyvään johtajuuteen. Kuntaorganisaatio on usein varsin hajautettu, ja eri osastoilla on omat toimintatapansa. On tärkeää, että johtajuuden kehittämiselle luodaan puitteet ja oma foorumi. Koulutusryhmien sekoittaminen kielten ja toimialojen osalta avaa uusia arvokkaita keskusteluja.

– Tutkintojen suorittamisen lisäksi koulutukset luovat lisäarvoa arkeen, mikä toivottavasti parantaa hallintoamme, sanoo Lasse Tallqvist.

Jatkoa mahdollisesti luvassa

Koulutukseen osallistuneiden palaute on ollut suurelta osin myönteistä.
– Ennen koulutuksen alkua olimme hieman huolissamme siitä, että jompikumpi kieli koettaisiin välillä hallitsevaksi. Mutta suurempia ongelmia ei ole tuotu esiin palautteessa, jota keräämme jokaisen opetuskerran jälkeen, sanoo Majvor Tillander.

Omalta osaltaan hän on pitänyt Hangon koulutuksia sekä hauskoina että mielenkiintoisina.
– Mitä pidemmälle projektissa on päästy, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että tämä on kätevä keino pitää kaksikielisyyttä elävänä, hän sanoo.

Hän ei pidä mahdottomana, että vastaavia koulutuksia voitaisiin järjestää tulevaisuudessa muissakin kunnissa.
– Se vaatii kuitenkin kunnan johdon aktiivista tukea Hangon tapaan sekä osanottajia, jotka pystyvät omaksumaan oppimansa tällä tavalla.

Kuntien lisäksi koulutuskonsepti voisi sopia yrityksille, joilla on halua tai tarvetta huolehtia elävästä kaksikielisyydestä.

Lue lisää lähiesimiestyön ammattitutkinnosta ja johtamisen erikoisammattitutkinnosta!

Teksti: Agneta Sjöblom
Kuva: Nina Ahtola

Alkuperäinen juttu Rastories-lehdessämme 2/17 >>
Samma artikel finns även på svenska i Rastories 2/17 SV >>

 

Suomea ja ruotsia rinnakkain Hangossa

Kysy yrityksesi tarpeisiin räätälöidystä koulutuksesta!

Katri Kanerva 040 680 7715